Jälleen unikuvia

Kyllä Velmu on monta kertaa päivässä hereilläkin, mutta suurin osa kuvista on ollut jälleen nukkuvasta koirasta. Syynä on osittain se, että kuvat onnistuvat paremmin, kun kohde on paikallaan. =D Muutaman päivän aikana olen havainnut useamman kerran, että kissa ja koira pyrkivät toistensa lähelle nukkumaan.

Harvahammas

Eilen illalla huomasimme, että Velmulta on irronnut 3 hammasta; 2 ylhäältä edestä ja yksi alhaalta. Harvahammas!! Koiruus on muutenkin kasvanut ja on oikeasti tooooosi ihana! <3

Velmu on hakeutunut mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Viikko sitten koira ja Tenho-kissa riehuivat ja ravasivat ympäri taloa. Hetken päästä tajusin, että on epäilyttävän hiljaista -aivan kuten lastenkin kanssa hiljaisuus ei ole hyvä merkki vaan silloin on jotain vinossa. Lähdin etsimään eläimiä, kissa löytyi keittiön tuolilta ja Velmu seisoi keittiön pöydällä!!! Ilme koiralla oli lähinnä "Oho, hups! Anteeksi, mutta miten täältä pääsee alas??"

Koiranpennun kasvamista käsittelevissä oppaissa sanotaan, että pennulla pitää olla rauhallinen, lämmin ja vedoton nukkumapaikka. Joopa. Velmu nukkuu mieluiten keskellä oviaukkoja, joten eipä ole rauhallista. Tai sitten makoilee ulko-oven edessä, jossa on varmasti vetoisaa. Tai sitten vaikka pahvilaatikossa. -Ankeaa on koiranelämä. =D

Nukkumapaikka...

Velmu rakastaa noutamis- ja vetoleikkejä. Lisäksi siitä on kehittynyt erittäin taitava "varas", joka kantelee "aarteitaan" ympäriinsä. Hieno asia on, että Velmu luopuu leluistaan ja aarteistaan helposti pyydettäessä.

Possua venytetään...

Jo hieman kovia kokenut pallo.

Velmukoira perheensä kanssa toivottaa kaikille rauhallista joulua ja menestystä tulevalle vuodelle 2010!

Kohti yhteiskuntakelpoisuutta

Velmu kävi ensimmäisessä rokotuksessa maanantaina. Vielä toinen rokote, niin päästään toisten koirien kanssa kontakteja luomaan. Tosin yksi koiratapaaminen on jo ollut, vaikkakin se ei ehkä antanut kovin laajaa käsitystä Velmulle siitä millaisia lajikumppanit ovat. ;) Tosi kiva oli silti kyläillä.

Velmu on käynyt suihkussakin, kun hilseentorjuntaa suoritettiin. Rehellisesti sanottuna Velmu ei juurikaan arvostanut peseytymiskokemusta. =D

Tässä tuoreimpia kuvia Velmusta (ja Patrikista):

Sivuprofiili.

Peti alkaa käydä jo vähän pieneksi. =D

Melkein 12 vkoa

Velmu on pian 12 viikkoa vanha eikä enää ole pikkupennun olemuksesta tietoakaan. Koira kasvaa hurjasti, onneksi venyvien koipien ohella taitaa myös pään sisältö kehittyä. =D Monta nuuskumaiseen käytökseen liittyvää asiaa osataan jo vähintääkin tyydyttävästi, kuten istuminen ja irtipäästäminen käskystä. Luoksetulokin toimii -tosin hieman valikoiden. Noutaminen on ihan huippukivaa! Dummyäkin ollaan kokeiltu pari kertaa. Ensiviikolle pitäisi varata rokotusaikakin, jälleen yksi askel kohti yhteiskuntakelpoisen koiran elämää.

Velmu suoritti erittäin onnistuneesti operaation "vallataan ukin peti":

Velmu on tainnut valloittaa myös paikan ukin sydämessä.

Seikkailu lumisessa pihassa

Päässäni soi lastenlaulu, jonka sanat ovat "maalilmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa", kun seurailin Velmua ulkona. Nyt jo aika tuttu pihamaisema oli erilainen, on satanut lunta!! Olipa pieni koira innoissaan, aivan kuten poikakin. Velmu tutustui mm. stigaan, joka olikin tosi jännä kapistus.

Anna minä ja, anna minunkin!!!

Olen vakuuttunut siitä, että Velmun sisällä asuu (pieni?) jyrsijä.

Haa, mitäs tuolla on??? On mentävä katsomaan...

...ja maistamaan.

Phyih! "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."

-Taitaa Velmu olla samaa mieltä. =D Tämä makukokemus ei kylläkään ole vähentänyt lainkaan pikkuNuuskun intoa kokeilla hampaitaan kaikkeen ja maistella asioita.

Kasvaa, kehittyy ja komistuu

Koiranpentu on tällähetkellä pelkkiä tassuja & korvia ja todennäköisesti hassut mittasuhteet vielä voimistuvat. Velmu tosiaankin kasvaa lähes silmissä ja oppii jatkuvasti uutta. Älykkyyttä pennulta löytyy ja kuten kasvattajallekin sanoin, niin Velmu on rohkea, ennakkoluuloton sekä utelias.

Minä näen oman kuvani ikkunasta...

...kiilusilmä killiäinen (kielikuvana)!!!

Sisäsiisteyden alkeet on jo keksitty, mutta toiminto vaatii sekä koiran käytöksen lukutaitoa että nopeita refleksejä meiltä. :) Velmu osaa myös istua käskystä, tulla luokse (jos huvittaa) ja noutaa -rotutyypilliseen tapaansa. Lisäksi se kantaa kaikkea mitä jaksaa ja tehokkaasti käy myös "ryöstöretkillä", joiden saaliit ovat milloin sukkia tai kenkiä, paperinpalasia tai pojan leluja.

Sikainfluenssaa pelätessä ja odotellessa...

...meillä annetaan possulle kyytiä ihan sikana...

Kaikkiaan Velmun kanssa on mennyt tosi hyvin. <3

Miten nukkuu väsynyt pentukoira?

Minä tiedän, mitä tapahtuu, kun pikkulapsi väsähtää. Ennen unta voi tulla kiukku, mutta nukkuessaan pikkuihminen on ihan umpiunessa. Olen huomannut, että toisinaan Velmu "valittaa" hetken ennen nukahtamistaan, mutta uni onkin sikeää. Vastaus kysymykseen kuinka nukkuu väsynyt pentukoira:

Tilannekatsaus

Velmu on ollut perheenjäsenenämme nyt 5 päivää. Pennun kanssa on sujunut hienosti, mutta onpa ihmeellistä kuinka pieni karvapallo voikaan saada aikuiset ja lapset sekaisin. ;D Velmu sitä ja Velmu tätä, Velmu siellä ja Velmu täällä. IHANAA! Pentu ei ole lainkaan ikävöinyt äitiä tai sisaruksiaan, mikä on mielestäni ollut aikamoinen ihme. Yöt ollaan nukuttu olohuoneessa koiran kanssa, kun oletusarvo on, ettei makuuhuoneen laminaattilattia kestä pisuvesivahinkoja.

Velmulla on luonnetta ja energiaa!! Sekä ilmeisen paljon jyrsijän taipumuksia. Hampaiden tehoa on kokeiltu puuhun, paperiin, pahviin, kiviin, tiiliin, valurautaan... Ja terhakkaasti koira kulkee tutustumassa paikkoihin. Pihalla on lysti kaivaa maata, syödä nurmikkoa (ja kaikkea muuta), pureskella pensaita... sekä tietysti juosta!

Maailman kätevin lelu on oma häntä, se on aina mukana! Eikä siinä ole mitään vikaa, että omalla hännällään leikkii, mutta kun Velmu kai olettaa että myös kissan häntä on hänen lelunsa. Tenho -kissa ei ole sattuneesta syystä ihan samaa mieltä... Kissa haluaisi olla kaveri pennun kanssa, menee puskemaan ja kyöhnäämään koiraa, mutta kun Velmun otteet on vähän rajut. Tämän seurauksena Tenho viihtyy aika paljon ulkona. ;D Tosin kun pentu nukkuu, niin Tenho hakeutuu kyllä johonkin ihan lähelle Velmua.

Goldwater Beacon Star alias Velmu

Tässä meidän pikkuinen nuusku nyt on:

Velmukoiran blogi

Meidän kotiin tulee tänään pikkuinen poikanuusku, kultainennoutaja Velmu. Päätin luoda Velmun seikkailuille ihan oman blogin, jonne päivitän säännöllisen epäsäännöllisesti koiramaisia tarinoita. Tervetuloa heiluvan hännän, suurien tassujen ja mantelisilmien maailmaan!