Melkein 12 vkoa

Velmu on pian 12 viikkoa vanha eikä enää ole pikkupennun olemuksesta tietoakaan. Koira kasvaa hurjasti, onneksi venyvien koipien ohella taitaa myös pään sisältö kehittyä. =D Monta nuuskumaiseen käytökseen liittyvää asiaa osataan jo vähintääkin tyydyttävästi, kuten istuminen ja irtipäästäminen käskystä. Luoksetulokin toimii -tosin hieman valikoiden. Noutaminen on ihan huippukivaa! Dummyäkin ollaan kokeiltu pari kertaa. Ensiviikolle pitäisi varata rokotusaikakin, jälleen yksi askel kohti yhteiskuntakelpoisen koiran elämää.

Velmu suoritti erittäin onnistuneesti operaation "vallataan ukin peti":

Velmu on tainnut valloittaa myös paikan ukin sydämessä.

Seikkailu lumisessa pihassa

Päässäni soi lastenlaulu, jonka sanat ovat "maalilmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa", kun seurailin Velmua ulkona. Nyt jo aika tuttu pihamaisema oli erilainen, on satanut lunta!! Olipa pieni koira innoissaan, aivan kuten poikakin. Velmu tutustui mm. stigaan, joka olikin tosi jännä kapistus.

Anna minä ja, anna minunkin!!!

Olen vakuuttunut siitä, että Velmun sisällä asuu (pieni?) jyrsijä.

Haa, mitäs tuolla on??? On mentävä katsomaan...

...ja maistamaan.

Phyih! "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."

-Taitaa Velmu olla samaa mieltä. =D Tämä makukokemus ei kylläkään ole vähentänyt lainkaan pikkuNuuskun intoa kokeilla hampaitaan kaikkeen ja maistella asioita.

Kasvaa, kehittyy ja komistuu

Koiranpentu on tällähetkellä pelkkiä tassuja & korvia ja todennäköisesti hassut mittasuhteet vielä voimistuvat. Velmu tosiaankin kasvaa lähes silmissä ja oppii jatkuvasti uutta. Älykkyyttä pennulta löytyy ja kuten kasvattajallekin sanoin, niin Velmu on rohkea, ennakkoluuloton sekä utelias.

Minä näen oman kuvani ikkunasta...

...kiilusilmä killiäinen (kielikuvana)!!!

Sisäsiisteyden alkeet on jo keksitty, mutta toiminto vaatii sekä koiran käytöksen lukutaitoa että nopeita refleksejä meiltä. :) Velmu osaa myös istua käskystä, tulla luokse (jos huvittaa) ja noutaa -rotutyypilliseen tapaansa. Lisäksi se kantaa kaikkea mitä jaksaa ja tehokkaasti käy myös "ryöstöretkillä", joiden saaliit ovat milloin sukkia tai kenkiä, paperinpalasia tai pojan leluja.

Sikainfluenssaa pelätessä ja odotellessa...

...meillä annetaan possulle kyytiä ihan sikana...

Kaikkiaan Velmun kanssa on mennyt tosi hyvin. <3